Miten työskennellä tuotteliaasti hektisissä olosuhteissa?

Niklas Nordling työskentelee Nokialla ”People Organization Development” -osaston johtajana. Hänen työnsä liittyy kaikkeen ihmisten kehittämisen, johtamisen, taitojen ja suoritusten johtamisen ja yrityksen kehittämisen ympärillä. Iloksemme hän tuli jakamaan meille Waffle Wednesdayna 10.4.2019 tietoa siitä, kuinka voimme olla tuotteliaita tehdessämme osaamisintensiivistä työtä.

Aihe on kiinnostanut Nordlingia jo pitkään ja hän aloittikin kertomalla, että tuotteliaisuus syntyy monista asioista; mm. siitä mitä teemme, kuinka työ on jäsennelty, kuinka työtämme johdetaan ja miten käsittelemme asioita. Maailma muuttuu kovaa vauhtia ja samalla työtehtävä kehittyvät vaativammiksi. Meiltä kaivataan kykyä ajatella, suunnitella ja ratkaista asioista tehokkaammin kuin ennen. Samalla meidän pitäisi pysty luomaan uutta ja olemaan innovatiivisempia.

Tuotteliaisuus on laskussa

Jostain syystä tuotteliaisuus on kuitenkin ollut laskussa 80-luvulta asti. Tälle on useampiakin syitä, mutta yksi on ehdottomasti se, että nykyisin työtehtävät ovat monimutkaisempia kuin aiemmin. Toinen selittävä tekijä voi olla se, että teknologia kehittyy nopeammin kuin me ehdimme ottaa sen haltuun. Tuotteliaisuuteen ja työntekoon on viime aikoina kuitenkin investoitu niin suuria määriä, että suunnan tulisi ehdottomasti olla ylöspäin. Koska asia on tärkeä ja selkeää syytä ei ole löytynyt, kannattaa asian selvittämiseen kuluttaa aikaa myös tulevaisuudessa.

Suurissa yrityksissä, kuten Nokialla, tuotteliaisuus on suurempi ongelma kuin pienissä, johtuen yrityksen perinteistä ja historiasta. Kun yritys on ollut pystyssä vuosikymmeniä, ovat tietyt ajatusmallit jääneet pysyvästi ohjaamaan käyttäytymistä. Nämä perinteiset mallit hidastavat myös kehitystä. Tämä on suurten yritysten ongelma verrattuna esimerkiksi ketteriin start up -yrityksiin, jotka voivat aloittaa uusien asioiden tekemisen helpommin ja kehittää täten toimintaansa nopeammin.

Tämä sama haaste liittyy Nokialla myös tuotteliaisuuteen. Yrityksellä on aina ollut tavoitteena suorittaa, saada aikaan asioita ja saavuttaa tavoitteita. Nämä kaikki asiat ovat tärkeitä, mutta hieman ongelmallisia tavoitteita työntekijän näkökulmasta. Mikäli haluamme nimittäin olla hyviä osaamisintensiivisessä työssä, meidän tulee käyttää paljon aikaa ajattelemiseen, kokonaisuuksien suunnitteluun ja ongelmien ratkomiseen. Jos yrityksen tavoitteena on, että työntekijä vain suorittaa mahdollisimman tehokkaasti päivästä toiseen, ei hänen ole mahdollista käyttää kaikkea kapasiteettiaan ja suoriutua edellä mainituista tehtävistä onnistuneesti.

On toki tärkeää, että yritys ja sen työntekijät suorittavat asioita hyvällä tahdilla, mutta tuotteliaisuus on paljon tärkeämpää! Erityisesti yrityksen halutessa luoda jotain uutta, rakentaa uusia ratkaisuja, uusia tuotteita ja halutessa olla ketterä markkinoilla. Tuotteliaisuus rakentuu luovuudesta, hyvästä ongelmien ratkomisesta ja tehokkaasta ajattelusta.

Mitä tapahtuu tulevaisuudessa?

Nykyajan työ on yleisesti erittäin haastavaa meille, koska emme tiedä kuinka suuri osa siitä tulee olemaan automatisoitua tulevaisuudessa. Minkälaisessa roolissa tulemme olemaan? Tulemmeko koordinoimaan ja analysoimaan, ennemmin kuin oikeasti tekemään asioita? Meillä on suuri paine työskennellä enemmän, tehdä enemmän, ajatella paremmin ja tuottaa enemmän. Meillä on paineita työskennellä täsmällisesti ja tarkasti.

Aivot ovat maailman monimutkaisin kone, jotka joltain osin toimivat myös hyvin yksinkertaisesti. Jotta voimme luoda jotain uutta ja ajatella laajasti, emme saa kokea olevamme liian suuren paineen alla ja meidän tulisi tuntea olomme turvalliseksi, jopa onnelliseksi. Sitä on luovuus.

Myöskin omaamamme taidot (tai ne, joita meillä ei vielä ole) tekevät nykyajan työstä haastavaa. Mitä teemme juuri tällä hetkellä ja mitä meidän pitäisi tulevaisuudessa tehdä? Millaisia taitoja meillä tulisi olla? Miltä tulevaisuuden työ näyttää? Tähän mennessä tilanne näyttää positiiviselta, sillä työpaikkojen määrä on lisääntynyt verrattuna niihin, jotka ovat tulleet tiensä päähän. Jotkin työpaikat ovat yhä vaarassa kadota, mutta erittäin paljon uusia mahdollisuuksia on auennut mm. analytiikan, ohjelmoinnin sekä tietojenkäsittelyn saralla. Useat näistä ammateista, jotka ovat nousussa, vaativat aiempaa enemmän luovuutta ja ovat monella tapaa vaativia ja monimutkaisia.

Neljä tärkeintä taitoa tuotteliaisuuden ylläpitoon

Minkälaista arvoa voimme siis tuottaa tulevaisuudessa? Tämä on se ongelma, jota Nordling koittaa päivittäin ratkoa omassa työssään. Hänellä ei ole valmista listaa työtehtävistä, rooleista ja taidoista, joita Nokia tulee jatkossa tarvitsemaan, sillä näitä asioita voi kuin arvailla tällä hetkellä. Tieteen kautta on kuitenkin tiedossa, että on olemassa tiettyjä metataitoja, jotka pitävät Nokian työntekijät ajan tasalla, arvoa tuottavina, tuotteliaina, suorittavina sekä hyvinvoivina, jopa tehdessään osaamisintensiivistä työtä. Näistä tärkeimpinä nousevat nämä neljä:

1. Ongelmien ratkaiseminen

Kaikki mikä on tekemisissä kognitiivisten kykyjemme kanssa: kapasiteettimme ajatella, reflektoida, ratkoa ongelmia ja suunnitella. Mikäli voimme parantaa ja helpottaa näitä kykyjä, saamme käyttöön entistä paremmin näitä arvokkaita taitoja. Miten tämä liittyy työhön? Kaikki asiat, joita Nokialla voidaan tehdä liittyen työn parempaan organisointiin, rakenteisiin, johtoon ja esimiestyöhön helpottavat ongelmien ratkaisemista. Nokialla työskentelee 50 000 insinööriä, jotka istuvat ja tekevät ajatustyötä joka päivä. Mikäli heille voidaan luoda mahdollisuus työskennellä tuotteliaammin, on sillä suuri merkitys yrityksen toimintaan.

2. Tunteiden säätely

Ongelmia ratkaistaksemme, tarvitsemme tunteiden säätelyä. Tämä johtuu siitä, ettemme käyttäydy aina loogisesti. Voimme päättää olla ystävällisiä ja käyttäytyä hyvin sen sijaan, että huutaisimme ja riehuisimme tietyissä tilanteissa. Tämän teemme säätelemällä tunteitamme. Suurin osa päivän aikana tekemistämme asioista on tekemisissä tunteiden säätelyn kanssa, jotteivat kokemamme vahvat tunteet häiritse meitä. Ajatellaksemme selkeästi ja loogisesti ja ollaksemme tuotteliaita, tulee meidän kyetä tähän.

3. Vuorovaikutus

Milloin tunteet tulevat yleensä peliin? Tavatessamme muita ihmisiä. Silloin mm. innostumme tai vastakohtaisesti saatamme tulla vihaisiksi, jolloin tunteemme tulevat pintaan ja tämä häiritsee mahdollisesti ajatustyötämme.

4. Päätöksenteko

Kaikki edeltävät askeleet johtavat hyvää päätöksentekoon. Tästä syystä Nokialla käytetään niiden kehittämiseksi paljon aikaa. Olisi tärkeää, että jokaista yrityksen työntekijää autettaisiin olemaan parempia ongelmien ratkomisessa, tunteiden säätelyssä, vuorovaikutuksessa sekä näiden kautta päätöksenteossa. Kaikki mikä on tekemisissä kognitiivisten kykyjemme kanssa: kapasiteettimme ajatella, reflektoida, ratkoa ongelmia ja suunnitella. Mikäli voimme parantaa ja helpottaa näitä kykyjä, saamme käyttöön entistä paremmin näitä arvkkaita taitoja. Miten tämä liittyy työhön? Kaikki asiat, joita Nokialla voidaan tehdä liittyen työn parempaan organisointiin, rakenteisiin, johtoon ja esimiestyöhön helpottavat ongelmien ratkaisemista. Nokialla työskentelee 50 000 insinööriä, jotka istuvat ja tekevät ajatustyötä joka päivä. Mikäli heille voidaan luoda mahdollisuus työskennellä tuotteliaammin, on sillä suuri merkitys yrityksen toimintaan.

Tunteiden säätely. Ongelmia ratkaistaksemme, tarvitsemme tunteiden säätelyä. Tämä johtuu siitä, ettemme käyttäydy aina loogisesti. Voimme päättää olla ystävällisiä ja käyttäytyä hyvin sen sijaan, että huutaisimme ja riehuisimme tietyissä tilanteissa. Tämän teemme säätelemällä tunteitamme. Suurin osa päivän aikana tekemistämme asioista on tekemisissä tunteiden säätelyn kanssa, jotteivat kokemamme vahvat tunteet häiritse meitä. Ajatellaksemme selkeästi ja loogisesti ja ollaksemme tuotteliaita, tulee meidän kyetä tähän.

Vuorovaikutus. Milloin tunteet tulevat yleensä peliin? Tavatessamme muita ihmisiä. Silloin mm. innostumme tai vastakohtaisesti saatamme tulla vihaisiksi, jolloin tunteemme tulevat pintaan ja tämä häiritsee mahdollisesti ajatustyötämme.

Päätöksenteko. Kaikki edeltävät askeleet johtavat hyvää päätöksentekoon. Tästä syystä Nokialla käytetään niiden kehittämiseksi paljon aikaa. Olisi tärkeää, että jokaista yrityksen työntekijää autettaisiin olemaan parempia ongelmien ratkomisessa, tunteiden säätelyssä, vuorovaikutuksessa sekä näiden kautta päätöksenteossa.

Nordling päätti puheensa kokoamalla omasta mielestään kolme tämän hetken tärkeintä asiaa työelämässä: