Juho Rautiainen kävi 14.10.2020 kertomassa Waffle Wednesdayssä hiljaisuudesta, eristyneisyydestä ja postmodernista identiteetistä.
Juho Rautiainen on osaomistajana Float Helsinki -yrityksessä, jolla on toimipisteet Kalliossa ja Punavuoressa. Kellunnassa ideana on, että vesi on saman lämpöistä kuin ruumiinlämpö. Tällöin ihminen voi sulkea ympäröivän maailman mielestään ja keskittyä rentoutumiseen. Rautiainen on opiskellut itse teoreettista filosofiaa, sosiaalipsykologiaa sekä taloustieteitä.
Hiljaisuus
Rautiaisen matka lähti liikenteeseen museosta, jossa oli näyttely eri uskonnoista ja rituaaleista. Monissa uskonnoissa on ollut olemassa rituaali, jossa on kuulunut mennä luolaan. Perimmäinen tarkoitus on ollut päästä hiljaisuuteen. Rautiainen halusi itse tietää, mitä kaikkea hiljaisuus voi hänelle opettaa. Heti ensimmäisenä Rautiainen lähti yksityiselle saarelle, jota ympäröi vain meri, eikä saarella ollut mitään mukavuuksia. Rautiaisen mielestä se oli kiinnostava ja haastava kokemus monin tavoin. Kuitenkin saarella aika kului lähinnä ruokaa hankkiessa, vettä kantaessa, polttopuita kerätessä ja muita päivittäisiä askareita tekiessä.
Rautiainen koki, että saarella vietetty kokemus ei ollut tarpeeksi intensiivinen ja hän halusi kokea hiljaisuuden sekä eristyneisyyden vielä voimakkaammin. Siitä syystä Rautiainen halusi kokeilla kelluntaa, jossa koko muu maailma suljetaan pois. Rautiainen halusi heti ensimmäisenä kellua 3 päivää, mutta tyytyi lopulta vuorokauden kelluntaan. Tästä tapahtumasta Suomen Kuvalehti julkaisi artikkelin.
Mitä kellunnassa sitten tapahtuu?
Siellä ympäröivä maailma katoaa, pään sisäiset äänet alkavat haihtua pois ja tilalle tulee täysi yksinäisyys universumissa. Se voi aluksi tuntua kauhistuttavalta sekä pelottavalta, mutta ajan kanssa pelko väistyy pois ja se alkaa oikeastaan tuntumaan aika mukavalta. Kellunnassa on myös mahdollista kokea egokuolema ja niin Rautiaiselle kävi kellunnan aikana. Siinä ihminen itse katselee omaa identiteettiään ulkopuolelta, eikä tunne omaa itseään, olemassaoloaan tai sitä kuka on. Itämaissa on käsitys, että ihmisen sisällä asuu ydin, joka on absoluuttinen sinä. Länsimaissa taas on ajattelutapana, että minuus on ennemmin tulosta siitä, mihin ihmiset itseään peilaavat. Ajatuksena, että kun lapsi syntyy, hän ei pysty kokemaan itseään tai tiedä kuka on. Lapsi alkaa kasvaessaan omaksumaan muita ihmisiä tarkkailemalla toimintatapoja ja alkaa peilaamaan niitä itseensä, jolloin lapselle syntyvät omat arvot.
Identiteetti
Jotakin on tapahtunut ihmisten sosiaaliselle olemassaololle viimeisten satojen vuosien aikana, ja etenkin internet on tehnyt paljon muutoksia. Nykyisin ihmisellä on monia eri sosiaalisia kontakteja tai ryhmiä, joiden kanssa hän on tekemisissä. Aiemmin oli toisin, esimerkiksi ennen vanhaan maanviljelijä tunsi ihmisiä vain oman kylänsä alueelta. Hänellä saattoi olla oma perhe ja kyläläisten kanssa käytiin samassa kirkossa sekä metsästämässä. Nykyisin kuitenkin ihmisillä on monia tällaisia ympyröitä, joista he tuntevat eri ihmisiä, mutta nämä ihmisryhmät eivät enää sekoitu keskenään juurikaan. Ihmisellä itsellään voi olla nykyisin useampia ryhmiä Whatsappissa, joiden kanssa hän on tekemisissä, esimerkiksi töiden, harrastusten tai vapaa-ajan kautta. Tavallaan nykyisin ihmisen identiteetti rakentuu useamman eri ryhmän kautta.
Oletko kiinnostunut puhumaan Waffle Wednesday – hybridi tapahtumassa? Laita meille sähköpostia hello@wonderlandwork.fi
