Mimmit sijoittaa

Pia-Maria Nickström on Mimmit sijoittaa -blogin kirjoittaja ja -tapahtumien vetäjä, jonka lisäksi hän opiskelee paraikaa maisterintutkintoa (KTM) Aalto-yliopistossa. Blogia hän on pitänyt elokuusta 2018 ja ensimmäiset Mimmit sijoittaa -tapahtumat näkivät päivänvalon tammikuussa 2019. Kiinnostusta riitti ja tapahtumat saivat jatkoa. Keväällä Nickström saapui Wonderlandin Waffle Wednesdayhin pitämään pikaisen oppitunnin sijoittamisen aloittamisesta. Ennakkoilmoittautumisten perusteella kuulijoita oli saapumassa niin paljon, että tapahtuma päätettiin siirtää yläkerran coworking-tilastamme alakerran Alice Italian -ravintolaan.

Nickström itse innostui sijoittamisesta tajutessaan, ettei täysin ollut ymmärtänyt omien rahastojensa kuluja. Hän oli käynyt pankissa juttelemassa asiakaspalvelijan kanssa, joka tarjosi rahastosijoittamista. Tästä Nickström ei ollut osannut kieltäytyä, joten hän oli sitoutunut kuukausirahastoon tajuamatta sitä, miten homma oikeasti käytännössä toimii. Tämä ajoi Nickströmin ottamaan asioista tarkemmin selvää ja pian lähipiiristä alkoi löytyä ihmisiä, jotka toivoivat häneltä neuvoja aiheeseen liittyen. Jonkin aikaa tämän jälkeen syntyivät ensimmäiset Mimmit sijoittaa -tapahtumat, jonka lisäksi aiemmin aloitetun blogin suosio oli noussut jatkuvasti.  

”Sijoittaminen on niin helppoa, että sen oppii puolessa tunnissa, trust me!”, vakuutti Nickström ennen tapahtuman alkua ja täytyy myöntää, että tämä todella piti paikkansa. Kävimme tehokkaasti läpi pörssin alkeet, kuukausisijoittamisen, sijoittamiseen liittyvät riskit sekä korkoa korolle -ilmiön. Jokainen kuulija todella sai kaikki työkalut, jotka sijoittamisen aloittamista varten vain voi tarvita. Tässä vielä tiivistettynä paketti, jonka kävimme Nickströmin johdolla läpi!

Mikä on pörssi?

Lyhyesti sanottuna, pörssi on se paikka, jossa osakkeita ostetaan ja myydään. Se on julkinen kauppapaikka, jonne kaikilla on pääsy. Helsingin pörssitalo sijaitsee Fabianinkadulla, mutta sinne ei kannata rynnistää paikan päälle. Jos haluat ostaa osakkeita, tarvitset arvo-osuustilin, jossa osakkeita säilytetään. Arvo-osuustilin voit avata omassa pankissasi tai erillisessä sijoituspankissa.  Suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeista käydään kauppaa Helsingin pörssissä, jonka tunnistaa lyhenteestä OMXH.

Arvopaperipörssissä ostetaan ja myydään pörssiyhtiöiden osakkeita. Osake puolestaan on pieni palanen yritystä. Kun yritys on listattu pörssiin, voi kuka tahansa ostaa, omistaa ja myydä sen osakkeita. Kun ostat osakkeen, sijoitat rahasi yrityksen toimintaan. Jos yritys menestyy, osakkeen arvo nousee. Jos yrityksellä menee huonommin, osakkeen arvo laskee. Näin siis hyvin yksinkertaistettuna, todellisuudessa osakkeen arvoon vaikuttaa monet tekijät.

Jos haluat ostaa osakkeen, toimitat välittäjälle ostotoimeksiannon. Siinä ilmoitat mitä osaketta haluat ostaa ja millä hinnalla. Jos taas haluat myydä osakkeen, toimitat välittäjälle myyntitoimeksiannon samoilla tiedoilla. Kun hinnat kohtaavat, kaupat syntyvät. Vaihtoehtoisesti voit sijoittaa rahastoon, joka pitää sisällään monien eri yhtiöiden osakkeita ja arvopapereita. Rahastot voidaan jakaa aktiivisiin ja passiivisiin rahastoihin.

Aktiivisilla rahastoilla on oma salkunhoitaja, joka valitsee aktiivisesti rahastoon mielestään sopivia osakkeita. Tämä tyyppi on pankin palkkalistoilla, ja luonnollisesti jonkun on maksettava hänen palkkansa. Tämän takia aktiivisista rahastoista maksetaan hallinnointikuluja, riippumatta siitä miten rahasto menestyy. Passiivisilla rahastoilla, eli indeksirahastoilla, ei ole salkunhoitajaa, koska ne seuraavat vertailuindeksiä. Tällöin indeksirahaston pitäisi olla myös kuluton, sillä salkunhoidosta ei tarvitse maksaa kenellekään erikseen.

Mitä riskejä sijoittamiseen liittyy?

Kun sijoitamme pörssiin, on meillä aina tietynlainen tuotto-odotus sijoituksellemme. On kuitenkin tärkeää muistaa, että sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Ikinä ei tule olemaan taetta siitä, että sijoituksemme tulevat tuottamaan rahaa, vaikka menneisyydessä näin olisikin sijoituskohteemme osalla käynyt. Tämä on pelin henki ja hyväksyttävä, mikäli mielimme sijoittamaan omaisuuttamme.

Pitää myös hyväksyä se, että pörssissä on nousukausia, laskukausia ja taantumia. Pitkällä aikavälillä pörssikurssit ovat kuitenkin olleet nousevia. Tärkeää on, ettei lähtisi myymään kaikkia sijoituksiaan taantuman hetkellä.

Keinoja riskien hallintaan saa hajauttamalla:

1. Toimialahajauttaminen: älä laita kaikkia rahoja kiinni samaan firmaan tai toimialaan
2. Maantieteellinen hajauttaminen: varmista ettei salkussasi ole vain Helsingin pörssin osakkeita. Rankan taantuman, kriisin tai kuplan osuessa kohdalle voisi iskea tilanne, jolloin omiin sijoituksiin pitäisi kajota. Tällaisessa tilanteessa jos omistuksessa on vain Pohjoismaalaisia indeksirahastoja, ei niiden myyntihetki varmastikaan ole oivallinen. Tämän takia maantieteellinen hajauttaminen kannattaa.
3. Ajallinen hajauttaminen: kuukausisäästösopimuksella tulet hankkineeksi samalla rahalla joinain kuukausina vähän vähemmän rahasto-osuutta, kun taas toisina kuukausina pörssikurssien laskiessa saa rahasto-osuuksia hieman enemmän. Pitkällä aikavälillä rahastolle saa hankittua keskimääräisen ostohinnan, kun ostaa vähän joka kuukausi.

Korkoa korolle -ilmiö

Korkoa korolle -ilmiön selittämiseksi kannattaa ottaa avuksi esimerkki, jota Nickström on käyttänyt blogissaan. (Tästä pääset lukemaan alkuperäisen, laajemman blogitekstin aiheesta!)

”Otetaan esimerkki, jossa sijoitat yhden kerran pörssiin 100 euroa. Sijoituksesi tuotto-odotus on 6 % vuodessa (pörssin keskimääräinen kasvu inflaation jälkeen). Vuoden jälkeen pääomasi on kasvanut 100 x 1.06 = 106 euroon, sillä tuotto-odotuksesi on toteutunut ja sijoituksesi on kasvanut korkoa. Mutta mehän puhuimme korkoakorolle -ilmiöstä. Odotetaan siis vielä yksi vuosi. Silloin nimittäin myös tuottosi (se ansaitsemasi 6e) on kasvanut 6 % korkoa. Käytännössä kahden vuoden jälkeen alkupääomasi (100e) on taas kasvanut korkoa 6 % (6e), mutta myös ensimmäisen vuoden tuotto (6e) ovat kasvanut korkoa 6 % (0.36e)! Kahden vuoden päästä pääomasi on siis 106 x 1.06 = 112.36e.  Kolmen vuoden päästä pääomasi on 112.36 x 1.06 = 119.10e.” -Mimmit Sijoittaa, 08/2018

Tärkeää korkoa korolle -ilmiössä on muistaa kaksi seikkaa:

1. Pitkäjänteisyys: ensimmäiset vuodet eivät vielä tuo muutamia kymppejä enempää tuottoa, mutta ajan pidentyessä korkojen tuoma tuotto alkaa ohittaa sijoittasi pääoman reilusti.
2. Kustannustehokkuus: älä astu rahastokulujen ansaan. Hallinnointikulut eivät saisi nousta yli 0,5%. Suurimman hyödyn ilmiöstä saat siis sijoittamalla täysin kuluttomiin rahastoihin.

Lue lisää sijoittamisesta Mimmit Sijoittaa -blogista